Summio

YouTube-video

Nikola Tesla: Salaperäisimmän tiedemiehen traaginen elämä / Persoonat@MINAEVLIVE

Nikola Teslan tarina – nerokkaan keksijän, jonka ideat mullistivat maailman, mutta jonka elämää varjostivat tragediat ja väärinymmärrykset.

27 min lukuaika

Saatavilla kielillä

Tiivistelmän esikatselu

Nikola Tesla: Elämä täynnä kipinöitä ja varjoja – Suomalainen syväluotaus

Moikka kaikille! Tänään sukellamme tarinaan miehestä, jonka nimi yhä kutkuttaa mielikuvitusta – Nikola Teslasta. Kun kuulemme sanan 'Tesla', mieleen tulee ehkä sähköauto tai tietysti Elon Musk. Mutta harva muistaa, että 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa nimi yhdistyi yhteen ainoaan ihmiseen – nerokkaaseen, hieman hulluun serbialaiseen tiedemieheen, joka tuntui osaavan hallita itse sähkön olemusta. Sanotaan, että kilpailijat yrittivät tuhota hänet, juorutaan, että natsivakoojat lopettivat hänen elämänsä. FBI ja Neuvostoliiton tiedustelupalvelu metsästivät hänen keksintöjään. Maailman rikkaimmat ihmiset työskentelivät hänen kanssaan, hänen ideansa olivat niin vallankumouksellisia, että kukaan ei usein uskonut niiden toteutuvan. Tänään puhumme yhdestä ihmiskunnan historian suurimmista unelmoijista ja keksijöistä – Nikola Teslasta. Mutta ennen kuin syvennymme vaihtovirran ja Teslan kelojen maailmaan, haluan jakaa uutisen: ilmestyi lehden 'Tšitivo' (joka kääntyy suomeksi 'Lukemiseksi' tai 'Luettavaksi') neljäs numero. Kannessa on vertaansa vailla oleva Sergei Šakurov, joka antoi meille pitkän haastattelun. Lisäksi numerossa on Guf, Zoya Boguslavskaya, Nadya Mikhalkova ja monia muita mahtavia kirjoittajia. Tämä numero on omistettu Moskovalle ja moskovilaisille – kaupungin historiasta nykypäivään. Miten Moskova on rakennettu, mistä moskovilaiset ovat tehtyjä – kaikki tämä löytyy sieltä. Etsikää sitä Ozoniin ja kauppoihin ympäri Venäjää! Nyt – Nikola Teslaan!

Matkan alku: Kylä nimeltä Smiljan ja nerouden ensimmäiset kipinät

Kuvittele: 1800-luvun puoliväli, jossain Adrianmeren lähellä, viehättävissä Kroatian vuorissa, pienessä Smiljanin kylässä (silloin se oli Itävalta-Unkarin provinssi Lika) sataa rankasti, ukkostaa. Ja sitten, 10. heinäkuuta 1856 yönä, pappi Milutin Teslan ja hänen vaimonsa Djukan perheessä syntyy poika – Nikola. Nikola kasvoi erittäin uteliaana, mutta hieman etäisenä lapsena. Jo viisivuotiaana hän halusi kouluun, janoasi uutta tietoa. Hän tarkkaili kiinnostuneena äitiään, Djukaa. Hän oli hämmästyttävän älykäs nainen, vaikka ei osannutkaan lukea tai kirjoittaa. Fenomenaalinen muisti mahdollisti hänelle kokonaisten saagojen, raamatunkohtien ulkoa muistamisen. Djuka oli myös keksijä – hän keksi kaikenlaisia hyödyllisiä kotitalousesineitä: vispilästä munanvatkaimesta aina kehittyneempiin ratkaisuihin kehruurullaan ja kutomakoneessa. Myöhemmin Nikola kirjoitti päiväkirjoihinsa: 'Isältäni periin tiedonjanon, äidiltäni – mielen elävyyden.' Kun häneltä kysyttiin, miten ideat tulivat hänen mieleensä, hän vastasi: 'En tiedä, tuli vain päähän.' Näyttää siltä, että tämä lahja siirtyi myös pojalle. Jo lapsena Nikola keksi kaikenlaisia juttuja. Esimerkiksi hän paransi lasten kivien puhaltamiseen tarkoitettuja pillejä lisäämällä mäntä ja ehdottamalla raa'an hamppukuitujen käyttöä luoteina. Ja tietenkin, hän vaihtoi keksintöjään johonkin mielenkiintoisempaan vanhempien poikien kanssa. Eräänä päivänä lintuja tarkkaillessaan Nikola päätti hypätä vajaan katolta sateenvarjon kanssa. Ei vakavia vammoja, mutta pari viikkoa sängyssä oli taattu. Toisen kerran hänet lukittiin vahingossa vajaan. Sen sijaan, että olisi huutanut ja koputtanut, hän vietti siellä yön rauhallisesti omien ajatustensa vallassa. Vanhemmat etsivät häntä sillä välin ympäriinsä. Kuusivuotiaana Nikolan elämässä tapahtui traaginen tapahtuma: hänen kaksitoistavuotias isoveljensä Danja kuoli pudottuaan hevosen selästä. Isä pani suuria toiveita Danjan varaan, sillä hän oli esikoinen ja erittäin lahjakas poika. Tämä menetys ravisteli vanhempia syvästi. Isä, joka ei aiemmin ollut kiinnittänyt Nikolan niin paljon huomiota, päätti nyt suunnata kaiken voimansa hänen kasvatukseensa. Tie Nikolan oli ennalta määrätty – hänen piti ryhtyä papiksi, seuraten isoveljensä jalanjälkiä. Seitsemänvuotiaana perhe muutti naapurikaupunkiin Gospiciin, missä isä sai viran. Nikola auttoi isäänsä jumalanpalveluksissa, mutta itse seremoniat eivät häntä miellyttäneet. Eniten hän iloitsi, kun hänet nimitettiin kellonsoittajaksi. Kerran, laskeuduttuaan kellotornista jumalanpalveluksen jälkeen, hän laskeutui suoraan jonkun rikkaan daamin mekon laahukselle. Skandaali oli valtava! Sanotaan, että tämän tapauksen jälkeen Tesla alkoi välttää helmiä ja suuria korvakoruja käyttäviä daameja. Graduaalisesti Nikola etääntyi ikätovereistaan. Kymmenvuotiaana hän suoritti peruskoulun ja aloitti reaalikoulun. Siellä hän löysi matematiikan. Hän ratkaisi monimutkaisia yhtälöitä niin helposti mielessään, että opettajat epäilivät hänen vilppiään. Hän

Graz, Marburg ja ensimmäinen vakava epäonnistuminen

Palattuaan kotiin Tesla, isänsä lupauksen mukaisesti, lähti opiskelemaan Graziin. Hän itse kirjoitti: 'Synnyin vuonna 1856, mutta todellisen elämäni alkuna pidän vuotta 1875, jolloin aloitin opinnot Grazin teknillisessä korkeakoulussa.' Terveys parani, polut avautuivat. Ensimmäisistä päivistä lähtien hän opiskeli uskomattomalla ahkeruudella, kirjaimellisesti pakkomielteenomaisesti. Aluksi opettajat iloitsivat tällaisesta innosta, mutta sitten alkoivat huolestua – eikö nuorukainen ylirasitu, eikö hän tule hulluksi? Dekaanikin kirjoitti Teslan isälle pyytäen tätä vaikuttamaan poikaansa. Mutta Nikolan pysäyttäminen oli mahdotonta. Tällaisen ahkeruuden vuoksi luokkatoverit eivät häntä pitäneet. Alkoi todellinen helvetti: joku laittoi hänen sängylleen kuunvaloa (Tesla oli kiivas siistijä), joku päästi huoneeseen kissan, joka kaatoi kaiken tieltään, joku kaatoi mustetta tärkeiden muistiinpanojen päälle. Jossain vaiheessa kaksimetrinen Tesla ei enää kestänyt ja alkoi tapella, minkä jälkeen luokkatoverit hieman rauhoittuivat. Nikanin ainoaksi ystäväksi jäi Antal Szigeti, joka ei osallistunut vainoamiseen ja kohteli häntä hyvin. Tämä kaveri ilmestyi vielä useammin tarinaamme. Konflikteja oli myös opettajien kanssa. Tesla piti kiistämisestä, ja kahdesti hän voitti keskustelun tunnetun fyysikon professori Peschelin kanssa. Professori ei tietenkään unohtanut tätä ja kiusasi opiskelijaa kaikin tavoin. Tilanne kävi sietämättömäksi, ja Tesla löysi odottamattoman ratkaisun – hän päätti 'tulla kuin kaikki muut'. Hän alkoi käydä pubeissa, pelata biljardia, korttia. Hän innostui niin paljon, että viimeisen korttivelan joutui maksamaan hänen äitinsä. Joulukuussa 1878 hänet erotettiin. Tesla lähti Marburgin kaupunkiin, sai työtä insinöörin apulaisena ja jatkoi pelaamista. Keväällä hänet erotettiin jälleen korttivelkojen vuoksi. Lopulta kotiin, Gospiciin, hänet lähetettiin poliisiprotokollan mukaisesti – 'juopottelevana kulkurina'. Palattuaan Nikola tapasi kuolevan isänsä. Heillä oli raskas keskustelu. Isä vakuutti poikansa seuraamaan unelmaansa ja neuvoi häntä menemään opiskelemaan Prahaan. Huhtikuussa 1879 isä kuoli. Seuraavan vuoden alussa Nikola toteutti hänen tahtonsa – lähti Kaarlen yliopistoon. Mutta täysivaltaiseksi opiskelijaksi hänestä ei tullut: häneltä puuttui kreikan kielen taito. Nikola hallitsi loistavasti englannin, ranskan, saksan, mutta kreikka oli hänelle vieras. Hänet sallittiin osallistumaan luennoille, mutta ilman virallisia arvosanoja ja mahdollisuutta viedä kirjoja yliopiston kirjastosta. Kirjasto oli jälleen terveysongelmien lähde. Hän luki siellä pitkiä tunteja, ja pölyä, hänen muistelmiensa mukaan, oli niin paljon, kuin sitä ei olisi siivottu yliopiston perustamisesta lähtien 10. vuosisadalla. Tesla luki, peittäen nenänsä nenäliinalla. Kaikki ympärillä luulivat, että hänellä oli syfilis, ja neuvoivat kääntymään lääkärin puoleen. Kun Teslan kärsivällisyys oli lopussa, hänen äitinsä velipuoli, Paja Mandić, pelasti tilanteen. Hän oli eversti,

Budapest, Pariisi ja ensimmäinen yhteenotto Edisonin kanssa

Budapestissa asui hänen vanha ystävänsä Antal Szigeti, joka auttoi Teslan vuokraamaan pienen asunnon. Nikola uppoutui työhön ja nousi nopeasti pääsähkömekaanikoksi. Työ osoittautui ei niin vaikeaksi, ja Teslalla oli paljon aikaa kehittää omia ideoitaan. Juuri silloin, kuten hän kirjoitti päiväkirjoihinsa, hän loi ensimmäisen keksintönsä – puhelinvahvistimen. Sitä ei kuitenkaan koskaan kuvattu tai patentoitu. Sen sijaan toinen on tunnettu: tämän keksinnön jälkeen saksalainen fyysikko Georg Quincke tuli Teslan luokse ja kutsui hänet työskentelemään laboratorioonsa. Mutta Tesla kieltäytyi – Quincke oli teoreetikko, kun taas Nikolaa kiinnosti käytäntö. Mutta Budapest on tärkeä tarinallemme paitsi vahvistimen vuoksi. Juuri siellä tapahtui Teslan ensimmäinen laaja-alainen oivallus. Illalla kävelyllä Szigetin kanssa, Goethea deklamoiden, Tesla pysähtyi äkillisesti ja piirsi kepillä hiekkaan vaihtovirralla toimivan induktiomoottorin kaavion. Kuusi vuotta myöhemmin hän esitteli tämän kaavion Amerikassa. Puhelinaseman rakentamisen jälkeen esimies antoi Teslalle suosituksen Thomas Edisonia edustavaan Continental Companyyn. Teslalle Edison oli idoli, 'sähkön kuningas'. Vuonna 1879 Edison keksi hehkulampun hiilisäikeellä, ja hänen yrityksestään tuli käytännössä monopoli lamppumarkkinoilla Yhdysvalloissa. Tesla muutti Pariisiin. Elämä siellä oli uskomattoman kallista, joten Nikola asui pienessä kopissa. Aamuisin hän ui Seine-joessa (nykyään en suosittele tällaista!) ja matkusti paljon Ranskan kaupungeissa. Hän ei unohtanut Antalia – antoi hänelle suosituksen, ja Szigeti otettiin myös töihin Edisonia edustavaan yritykseen. Syyskuussa 1883 Nikola Tesla koki tähtituntinsa. Strasbourgissa sijaitsevan rautatieaseman avajaisissa tapahtui oikosulku, tulipalo, seinä romahti. Keisari Wilhelm tarkkaili kaikkea. Tilanne piti korjata nopeasti, määräaika – puoli vuotta. Käytännössä oli rakennettava uusi alajaama. Yrityksen johto nimitti paniikissa palkkion, 25 000 dollaria. Tesla ja Antal ryhtyivät työhön ja saivat sen valmiiksi muutamaa päivää ennen määräaikaa. Tesla unelmoi jo äitinsä uuden talon ostamisesta, mutta hänet, kuten sanotaan, 'huijattiin'. Häntä ajettiin esimieheltä toiselle, ja lopulta mitään ei maksettu. Päiväkirjoissaan Tesla kirjoittaa: 'Antalilla ei ollut penniäkään, eli palkkapäivästä palkkapäivään. Minullakaan ei ollut säästöjä, mutta en voinut jäädä yritykseen tällaisen nöyryytyksen jälkeen. Ja päätin lähteä Venäjälle.' Matka Venäjälle olisi voinut toteutua: Tesla puhui melko hyvin venäjää (oppi kielen kommunikoidessaan pariisilaisten venäläisten insinöörien kanssa) ja hänellä oli suosituskirje Moskovan yliopiston professorille Nikolai Ljubimoville. Mutta entiset kollegat saivat hänet toisiin ajatuksiin: 'Mitä sinä Venäjällä teet? Mennään parempi Yhdysvaltoihin, itse Thomas Edisoniin!' Ja tietenkin, Tesla valitsi idolinsa. 6. kesäkuuta 1884 hän saapuu New Yorkiin. Ennen laivaan nousua hänet ryöstettiin, joten koko matkan hän ei syönyt juuri mitään.

Työskentely Edisonia edustavan yrityksen kanssa ja Tesla Electric Lightin synty

Heti seuraavana päivänä saapumisensa jälkeen Nikola ilmestyi Edisonia edustavan yrityksen toimistoon. Thomas Edison teki häneen valtavan vaikutuksen – kuinka mies ilman järjestelmällistä koulutusta oli saavuttanut niin paljon! Mutta Tesla ei Edisonia päinvastoin miellyttänyt. Edison toimi yrityksen ja erehdyksen kautta, tehden kalliita kokeita. Tesla taas laski kaiken mielessään. He puhuivat eri teknisillä kielillä. Silti Edison otti Teslan töihin. Ja tässä tapahtui samankaltainen tarina kuin Pariisissa. Ensimmäinen Edisonia edustavan yrityksen valaisema höyrylaiva, brittiläinen 'Oregon', kohtasi ongelman: kaksi generaattoria paloi, kaikki valaistus sammui, syntyi palovaara. Edisonia edustavan yrityksen maine oli vaarassa tuhoutua, liiketoiminta – tappioita. Mutta Tesla ratkaisi ongelman yön aikana: tunnisti viat, korjasi ne ja käynnisti generaattorit. Edison oli haltioissaan! Hän määräsi Teslan viimeistelemään tasavirtakoneet, luvaten onnistuessaan 50 000 dollaria (kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin). Nikola kirjaimellisesti asettui laboratorioon, työskenteli 22 tuntia vuorokaudessa, kehitti 24 erilaista generaattoria. Suoriutui loistavasti! Mutta Edison ilmoitti, että Tesla oli 'ymmärtänyt väärin' palkkion suhteen. Mitään 50 000 dollaria ei tule, mutta hän on valmis korottamaan palkkaa. Tesla, itsepäisenä henkilönä, erosi välittömästi. Oli kevät 1885. Tässä vaiheessa hänellä oli jo hyvä maine sähkötekniikan piireissä ja hän oli jopa solminut tuttavuuksia amerikkalaisten rahoittajien keskuudessa. Hän kääntyi kahden heistä puoleen – Robert Lane ja Solomon Weil. Nämä, kuunneltuaan Teslan puheita vaihtovirrasta korvakuulokkeilla, vakuuttivat hänet kehittämään uusia valokaari-lamppuja katuvalaistukseen. Näin syntyi Tesla Electric Light and Manufacturing Company. Nikola tuli osakkaaksi. Kohta Tesla keksi hiljaisen valokaari-lampun, joka alkoi tuottaa tuloja. Aiemmat mallit pitivät epämiellyttävää ääntä, joka muistutti vihellystä tai sihahdusta. Mutta kun Tesla näki, että asiat sujuivat hyvin, Lane ja Weil yksinkertaisesti heittivät hänet ulos yrityksestä, maksaen hänen osuutensa osakkeina. Kuten ymmärrätte, tarina on standardi. Lahjakkaat ihmiset eivät usein ymmärrä liiketoimintaa ja dokumentteja. Tesla allekirjoitti papereita katsomatta. Nuoren yrityksen osakkeet, jotka hän sai, olivat käytännössä arvottomia. Syksyllä 1886 Tesla oli jälleen työttömänä ja rahattomana. Aikakauden suurin keksijä asui New Yorkin köyhäintaloissa. Joskus hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa edes sänkyyn – hän nukkui lattialla, matkalaukku muistiinpanoineen päänsä alla. Hän jopa sai töitä kaivajana – kaivoi uria Edisonia edustavalle yritykselle. Eräänä päivänä Tesla jutteli työryhmän johtajansa, nimeltään Brown, kanssa. Heidän kohtalonsa olivat samankaltaisia: Brownkin unelmoi tutkijaksi tulemisesta, mutta joutui työskentelemään kadulla. Hän esitteli Teslan Western Union Telegraphin johtavalle insinöörille, Alfred Brownille. Tesla esitti Alfredille ehdotuksensa: kehittää ja

Sähkövirtojen sota: Tesla vastaan Edison

Kannattaa kertoa hieman siitä, mitä silloin tapahtui New Yorkin patenttitoimistossa. Ideoiden varastaminen oli systemaattista. Kaikki suuria rahoja lupaavat patentit kopioitiin pienin muutoksin. Patenttitoimiston yhteydessä toimi epävirallinen 'copy-paste' -henkilöstö – insinöörejä, jotka tekivät kopioita merkittävistä patenteista ja rekisteröivät ne sitten ennen alkuperäistä. Tästä voitiin välttyä vain yhdellä tavalla: omistamalla oma henkilö toimistossa, joka valvoisi papereita ja rekisteröisi keksintösi ennen kuin huijarit kopioivat sen. Marraskuussa-joulukuussa 1887 Tesla jätti hakemukset seitsemään patenttiin monivaiheisten vaihtovirtamoottoreiden ja energian siirron alalla. Se oli kokonainen järjestelmä: generaattorit, muuntajat, sähkölinjat, moottorit, valaistus. Ideat olivat niin omaperäisiä, että patentit myönnettiin nopeasti. Ne olivat arvokkaimpia puhelimen keksimisen jälkeen. Toukokuussa 1888, amerikkalaisen sähköinsinöörien instituutin presidentin Thomas Martinin kutsusta, Tesla piti luennon vaihtovirran moottori- ja muunnosjärjestelmästään. Ja tässä hänestä tuli tunnettu koko Amerikassa. Heinäkuussa 1888 George Westinghouse astuu kuvaan. Muodostuu kuva vastakkaisista puolista: toisaalta – Edison ja hänen suojelijansa, rahoittaja J.P. Morgan; toisaalta – rahoittaja ja keksijä Westinghouse ja Nikola Tesla. Edison – tasavirran kannattaja, Tesla – vaihtovirran. Westinghouse, yksinkertaisen sepän poika, oli lapsesta asti ollut kiinnostunut tekniikasta. Hänen rautateiden ilmajarrunsa, patentoitu vuonna 1873, oli tarpeen koko Amerikalle. Teslalle oli äärimmäisen tärkeää tavata tällainen samanhenkinen henkilö. Kun Westinghouse halusi ostaa Teslan vaihtovirtapatentit, hän ei ainoastaan maksanut ehdotettuja 60 000 dollaria, vaan suostui maksamaan 2,5 dollaria per hevosvoima kaikista myydyistä koneista. Teoriassa Teslasta piti tulla dollarimiljonääri. Niinpä Tesla ja Westinghouse kättelivät. Nikola muutti Pittsburghiin, uuteen laboratorioonsa. Teslan teknologisen läpimurron myötä alkoi todellinen teollinen sota. Panoksena – Yhdysvaltojen teollisen kehityksen tulevaisuus. Valitaanko Teslan vaihtovirtateknologia vai Edisonia edustavan yrityksen tasavirtateknologia? Alkoi 'sähkövirtojen sota', joka kuvattiin kirkkaasti vuoden 2017 samannimisessä elokuvassa. Thomas Edison käynnisti todellisen propagandan kilpailijaa vastaan. Pääargumentti: vaihtovirta on vaarallinen. Tämän sodan kirkkain tapahtuma oli maailman ensimmäinen s