Tiivistelmän esikatselu
Kuolleiden Taloustieteilijöiden Uudet Ideat: Matka Taloushistoriaan
Morjesta! Tuntuuko taloustiede joskus ihan hirveän monimutkaiselta ja täynnä ammattijargonia, josta et saa mitään tolkkua? No, et ole yksin. Mutta entä jos kertoisin, että jotkut historian fiksuimmista ihmisistä, jotka ovat koskaan miettineet rahaa ja maailman toimintaa, ovat jo käytännössä kertoneet kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää? Juuri tästä Todd Buchholzin kirjassa New Ideas from Dead Economists on kyse. Tämä ei ole mikään kuiva oppikirja, jonka parissa nukahdat kesken kaiken. Se on enemmänkin kuin eloisa keskustelu historian kirkkaimpien taloudellisten ajattelijoiden kanssa, jonka on herättänyt henkiin taloustieteilijä, joka selvästi rakastaa tätä aihetta. Buchholz vie meidät matkalle, alkaen alkuperäisestä O.G.:stä, Adam Smithistä, aina nykypäivän jättiläisiin kuten Milton Friedmaniin, ja sivuaa jopa ideoita, jotka ruokkivat nykypäivän teknologiakunkkuja ja päättäjiä. Uusin painos on jopa päivitetty käsittelemään supertuoreita tapahtumia, kuten vuoden 2020 talouden hidastumisen outouksia (hän kutsuu sitä "suureksi pysähdykseksi"), mitä Trump ja Obama tekivät (ja jättivät tekemättä) taloudelle, ja miten Amazonista tuli, no, Amazon. Miksi kuolleista taloustieteilijöistä pitäisi edes välittää? Hyvä kysymys! Buchholzin koko pointti on, että nämä "vanhat ideat" ovat kaikkea muuta kuin vanhentuneita. Ne ovat kuin talouden fysiikan peruslakeja. Niiden ymmärtäminen auttaa sinua hahmottamaan, miksi asiat tapahtuvat niin kuin ne tapahtuvat tänään. Ajattelepa sitä: ilmastonmuutospolitiikat, sekavat vapaakauppakeskustelut, miksi jotkut maat kukoistavat ja toiset kamppailevat, peliteorian hullu maailma ja miksi joskus teemme asioita, jotka eivät tunnu järkeviltä (tervehdys, käyttäytymistaloustiede!). Kaikilla näillä nykyajan päänsäryillä on juurensa taloudellisessa ajattelussa, joka on ollut olemassa vuosisatoja. Buchholz tekee näistä yhteyksistä kristallinkirkkaita, näyttäen miten ajattelijat kuten Malthus (väestö ja resurssit), Marx (kapitalismin kamppailut), Keynes (miten hallitukset voivat puuttua peliin) ja Friedman (vapaat markkinat) tarjoavat oivalluksia, jotka ovat yllättävän relevantteja, jopa vuonna 2021 ja sen jälkeen. Tämä kirja on go-to kaikentyyppisille ihmisille – opiskelijoille, jotka pänttäävät kokeisiin, poliitikoille, jotka yrittävät hahmottaa politiikkaa, ja jopa Wall Streetin suurille pomoille. Se on todella siisti tapa saada ote siitä, miten taloudellinen ajattelu on kehittynyt ja, mikä tärkeämpää, miten se auttaa meitä ymmärtämään hullua, monimutkaista maailmaa, jossa elämme juuri nyt. Joten, nappaa kahvi, käperry mukavasti ja sukelletaan siihen, miten nämä menneet ajattelijat opettavat meille edelleen niin paljon nykyisyydestämme ja tulevaisuudestamme.
Osio 1: Iso Kuva – Miksi Vaivautua Vanhojen Taloustieteilijöiden Kanssa?
Selvä, aloitetaanpa siitä, että puhutaan rehellisesti siitä, miksi kukaan haluaisi kaivella jo jonkin aikaa kuolleiden taloustieteilijöiden ajatuksia. Kuulostaa vähän makaaberilta, eikö? Mutta Buchholz sanoo pohjimmiltaan, että nämä eivät ole vain pölyttyneitä vanhoja teorioita; ne ovat perusta sille, miten ymmärrämme raha-, työ- ja yhteiskuntien toiminnan maailmaa. Ajattele sitä kuin historian opiskelua nykyhetken ymmärtämiseksi, mutta taloudelle. Hän aloittaa esittelemällä meille suuret nimet, taloustieteen rock-tähdet. Siellä on Adam Smith, kaveri joka käytännössä keksi vapaiden markkinoiden käsitteen ja sen kuuluisan "näkymättömän käden", joka muka ohjaa talouksia. Sitten on Thomas Malthus, joka oli superhuolissaan siitä, että väestö kasvaa nopeammin kuin pystymme ruokkimaan kaikkia – huoli, joka ponnahtaa esiin edelleen tänäkin päivänä, erityisesti kasvavan maailman väestön ja resurssirajojen myötä. Karl Marx tulee mukaan kritisoimaan kapitalismia, osoittaen sen sisäiset jännitteet ja eriarvoisuuden potentiaalin, ideat jotka edelleen ruokkivat monia keskusteluja. Jatketaan matkaa ja tavataan John Maynard Keynes, kaveri joka nousi esiin suuren laman aikana ja väitti, että joskus hallitusten on astuttava kuvaan ja käytettävä rahaa talouden liikkeelle saamiseksi. Tämä on valtava idea, joka on muokannut talouspolitiikkaa vuosikymmeniä, erityisesti taantumien aikana. Ja sitten on Milton Friedman, vapaiden markkinoiden ja rajallisen valtion väliintulon puolestapuhuja, joka usein otti yhteen keynesiläisten ideoiden kanssa. Nämä kaverit, ja monet muut, joita Buchholz käsittelee, eivät ole vain historiallisia henkilöitä; he edustavat erilaisia tapoja katsoa maailmaa ja ratkaista sen taloudellisia ongelmia. Buchholzin nerous tässä on siinä, että hän näyttää, miten nämä näennäisesti ikivanhat keskustelut ja ideat eivät ole vain relevantteja, vaan välttämättömiä tämän päivän otsikoiden ymmärtämiseksi. Kun puhumme pandemian aikaisista stimulointitarkistuksista, se on puhdasta keynesiläisyyttä. Kun väittelemme siitä, onko Amazon liian iso ja voimakas, se kaikuu Marxin huolia keskittyneestä pääomasta. Kun keskustelemme veronalennuksista, kanavoimme Friedmania. Kun murehdimme rajallisia resursseja kasvavalle väestölle, Malthus antaa oman äänensä. Kirja väittää, että ilman näiden perustavanlaatuisten ideoiden ymmärtämistä yritämme navigoida monimutkaisessa taloudellisessa maailmassa silmät sidottuina. Saatamme nähdä oireet – inflaatio, työttömyys, markkinaromahdukset – mutta emme ymmärrä perimmäisiä syitä tai potentiaalisia ratkaisuja, joista on keskusteltu ja joita on hiottu vuosisatoja. Buchholz tekee selväksi, että 2020-luku, kaikilla sen ainutlaatuisilla haasteilla, kuten pandemiaan liittyvä taloudellinen pysähdys ("suuri pysähdys"), digitaalisten jättien nousu ja globaalien voimasuhteiden muutokset, eivät ole täysin ennennäkemättömiä. Historia, ja sitä dokumentoineet taloustieteilijät, tarjoaa tiekartan. Hän korostaa myös, että tämä tieto ei ole vain
Osio 2: Titaanit – Tutustuminen Hahmoihin
Selvä, tutustutaanpa tämän taloudellisen draaman pääosanesittäjiin! Buchholz ei vain listaa nimiä; hän herättää nämä ajattelijat eloon, näyttäen sinulle heidän ydinideansa ja miten ne sopivat taloudellisen ajattelun suureen kertomukseen. Se on kuin tapaisi perustajaisät, mutta taloudelle.
Adam Smith: Vapaiden Markkinoiden Isä
Meidän on aloitettava Adam Smithistä. Hän on kaveri, joka kirjoitti jo 18. vuosisadalla teoksen Kansojen varallisuus (The Wealth of Nations). Hänen suuri ideansa? Että yksilöt, jotka tavoittelevat omaa etuaan vapailla markkinoilla, ilman liikaa hallituksen sekaantumista, päätyvät lopulta hyödyttämään koko yhteiskuntaa. Tämä on kuuluisa "näkymätön käsi" -käsite. Kuvittele leipuri, joka leipoo leipää ei puhtaasta rakkaudesta ruokkia sinua, vaan koska hän haluaa ansaita elantonsa. Tekemällä niin hän tarjoaa sinulle leipää. Kerro tämä miljoonille ihmisille, ja saat toimivan talouden. Smithin työ loi perustan kapitalismille ja on edelleen vapaiden markkinoiden ajattelun perusta tänä päivänä. Buchholz todennäköisesti korostaa, että Smith ei ollut naiivi; hän tiesi, että markkinat voivat epäonnistua ja että hallituksella oli roolinsa esimerkiksi maanpuolustuksessa, oikeudessa ja tietyissä julkisissa töissä. Mutta ydinidea on, että kilpailu ja itsekkyys ovat voimakkaita vaurauden moottoreita.
Thomas Malthus: Väestöpessimisti
Seuraavana on Thomas Malthus. Hän eli hieman Smithiä myöhemmin ja oli tunnetusti synkkämielinen. Hänen päähuolensa, jonka hän esitti teoksessaan An Essay on the Principle of Population, oli se, että väestö kasvaa eksponentiaalisesti (kuten 1, 2, 4, 8...), kun taas ruoantuotanto kasvaa vain aritmeettisesti (kuten 1, 2, 3, 4...). Tämä, hän ennusti, johtaisi väistämättä kurjuuteen, nälänhätään, köyhyyteen ja sotaan – pohjimmiltaan väestön "tarkistuksiin". Vaikka hänen ennusteensa eivät ole täysin toteutuneet maailmanlaajuisesti (kiitos maatalouden ja lääketieteen teknologisille edistysaskelille), Malthus nostaa esiin ajattoman kysymyksen resurssirajoista ja kestävyydestä. Buchholz käyttää todennäköisesti Malthusta kehystämään keskusteluja ympäristökysymyksistä, resurssipulasta ja kasvavan maailman väestön ruokkimisen haasteista, jotka ovat superrelevantteja nyt.
Karl Marx: Vallankumouksellinen Kriitikko
Karl Marx on luultavasti kiistanalaisin hahmo. 1800-luvulla kirjoittaessaan hän näki kapitalismin luonnostaan epävakaana ja riistävänä. Pääomassa (Das Kapital) hän väitti, että järjestelmä perustui työväenluokan (proletariaatin) riistoon pääoman omistajien (porvariston) toimesta. Hän ennusti, että kapitalismin sisäiset ristiriidat johtaisivat sen tuhoon ja lopulta sosialismiin ja sitten kommunismiin. Vaikka syntyneet kommunistivaltiot suurelta osin epäonnistuivat, Marxin kritiikki eriarvoisuudesta, vieraantumisesta työpaikalla ja keskittyneen pääoman vallasta on edelleen uskomattoman vaikutusvaltainen. Buchholz todennäköisesti tutkii, miten Marxin ideat, vaikka olisitkin eri mieltä hänen johtopäätöksistään, auttavat meitä ymmärtämään tuloeroja, yritysten valtaa (ajattele Amazonia!) ja jatkuvia keskusteluja oikeudenmukaisuudesta talousjärjestelmässä.
